Tehohoidon jälkeen

Kotiutuminen ja kuntoutuminen 

Kotiutuminen pitkän teho- ja sairaalahoitojakson jälkeen herättää monenlaisia huolenaiheita ja kysymyksiä kotona selviytymisestä.

Pitkä ja vaikea sairaus kuluttaa voimia ja laskee yleiskuntoa. Toipuminen ja kuntoutuminen entiseen terveydentilaan voi olla pitkä (jopa kuukausia) ja vaatii sekä fyysisiä että psyykkisiä ponnisteluja.

Kuntoutuminen tapahtuu aina vähitellen ja vaiheittain, oikotietä ei ole. Siksi on tärkeää asettaa kerrallaan pieniä kuntoutumistavoitteita, jotka on mahdollista saavuttaa omien voimavarojen rajoissa.

Voit turhautua, kyllästyä tai väsyä, jos kuntoutuminen edistyy hitaasti, ei näytä edistyvän ollenkaan tai tuntuu jopa taantuvan. Mieti silloin;

• Onko kuntoutusaikataulusi liian nopea tai kuntoutusohjelmasi liian vaativa
• Oletko levännyt riittävästi
• Onko Sinulla esimerkiksi tulehdusoireita tai kipuja          
• Onko ravitsemuksesi kunnossa

Kuntoutus ei ole pelkästään ohjattua toimintaa. Arkiaskareiden tekeminen ja itsehoito voimien ja voinnin mukaan on osa omatoimista kuntoutumistasi. 

Liikunta, ulkoilu, ravinto ja lepo

Liiku ja ulkoile vointisi mukaan. On suositeltavaa liikkua aluksi pieniä matkoja kerrallaan ja pidentää lenkkejä ja lisätä rasitustasoa vähitellen kunnon kohotessa.

Jos Sinulle on laadittu henkilökohtaiset liikunta- tai voimisteluohjeet, noudata suosituksia. Älä ota niistä kuitenkaan suorituspaineita. Liikunnan ja ulkoilun tarkoitus on paitsi kuntouttaa, myös virkistää ja rentouttaa.

Jos Sinulle on laadittu erityisruokavalio, pyri noudattamaan sitä.

Ravitsemustilasi paranee, edistät ruuansulatustasi ja vatsasi toimii paremmin, kun syöt monipuolista ravintoa ja juot riittävästi nesteitä. Täysipainoinen ja riittävä ravinto edesauttaa toipumista. 

Toipilasvaiheessa on riittävä uni ja lepo tarpeen. Jos sinulle on määrätty uni- tai nukahtamislääkettä, ota lääke ohjeen mukaan ennen nukkumaan menoa. Aamuyön tunteina otettu unilääke voi sekoittaa vuorokausirytmiä ja lisätä uniongelmia.

Ota yhteys omaan terveyskeskuslääkäriisi, jos Sinulla on nukahtamisvaikeuksia, heräilet öisin, näet painajaisia tai olet päivisin väsynyt ja ärtyisä. Levollinen ja riittävä yöuni edistää toipumista.

Kivunhoito ja suojautuminen tarttuvilta taudeilta

Jos tehohoitoa vaatineesta sairaudesta tai vammasta on jäänyt kiputiloja, joihin lääkäri on määrännyt kipulääkityksen, ota lääkkeitä ohjeiden mukaan. Älä suurenna annostusta itse.

Jos kotona ilmenee uusia kiputiloja, kivut muuttuvat toisenlaisiksi tai kipulääkkeet eivät tehoa, ota yhteys omaan terveyskeskukseesi tai kerro asiasta esimerkiksi kotisairaanhoitajalle, joka ottaa puolestasi yhteyttä lääkäriin.

Hyvä ja tehokas kivunhoito parantaa sekä fyysistä että psyykkistä toimintakykyä.

Toipilasvaiheessa olet erityisen herkkä saamaan tarttuvia infektiotauteja. Siksi on suositeltavaa välttää tilanteita ja tilaisuuksia, joissa on paljon ihmisiä koolla yhtä aikaa.

Vältä vierailuja tai vieraita, joiden tiedät olevan flunssaisia. Jopa ”viaton” flunssa voi olla jälkitauteineen hankala hoidettava ja hidastaa toipumistasi. Käsien pesu on tehokas tapa estää tavallisimpien tartuntatautien leviäminen.

Voit suojautua vuosittaiselta influenssalta ottamalla rokotuksen. Oman kuntasi terveyskeskus tiedottaa syksyisin rokotusajankohdasta ja sairauksista, jotka oikeuttavat ilmaiseen rokotukseen. Lisätietoja rokotukseen liittyvistä asioista saat esimerkiksi kotisairaanhoitajalta, terveydenhoitajalta tai lääkäriltä.

Sopeutuminen ja toipuminen

Sopeutuminen arkeen voi tuntua vaikealta. Et ehkä suoriudu kotoisista askareista tai henkilökohtaisesta hygieniasta kuten aikaisemmin ja voit tarvita toisten ihmisten apua. Etenkin sairastumisen tai vammautumisen alkuvaiheessa heikentynyt tai menetetty toimintakyky korostuu.

Voit kokea menettäneesi paitsi terveytesi, myös pari- tai ystävyyssuhteesi, sukupuolisuutesi (miehuutesi tai naiseutesi) ja työkykysi. Nämä tuntemukset ovat tavallisia toipumisvaiheessa, mutta lievittyvät tervehtymisen edistyessä.

Lisäksi ulkonäössäsi on voinut tapahtua muutoksia laihtumisen, turvotusten, hiustenlähdön tai jonkin näkyvän vamman vuoksi.

Sairaudesta ja vammasta huolimatta jäljelle on usein jäänyt paljon toimintakykyä ja terveitä osa-alueita. Voit vahvistaa näitä terveitä puolia itsessäsi osallistumalla itsesi, kodin tai asioiden hoitoon vointisi ja mahdollisuuksiesi mukaan.

Toipilasvaiheessa voit tuntea itsesi surulliseksi, masentuneeksi tai itkuiseksi. On tavallista, että toipumisen aikana tunteet ja mielialat vaihtelevat. Tunteiden, tuntemusten ja kokemusten jakaminen jonkun (läheisen, lääkärin, terapeutin, kotisairaanhoitajan, papin…) kanssa auttaa toipumaan ja eheytymään. Sinä itse kuitenkin päätät milloin ja kenen kanssa keskustelet.

Kun sinulla on kysyttävää  

Oman kuntasi terveyskeskus, kotisairaan-hoitaja ja kodinhoitaja auttavat Sinua toipumisesi aikana esiin nousevissa, terveyteen liittyvissä kysymyksissä tai ongelmatilanteissa. Käänny oman terveyskeskuslääkärisi puoleen myös sairausloma- ja jatkohoitoasioissa.

Oman kuntasi sosiaalitoimisto ja KELA:n paikallistoimisto auttavat ja antavat tietoa toimeentuloon, kodinhoitoon ja erilaisiin tukiin liittyvissä kysymyksissä, kuten:

• Sairauspäiväraha, eläke, kuntoutus ja muut tuki- ja avustusasiat
• Koti- ja henkilökohtainen apu
• Apuvälineiden ja hoitotarvikkeiden hankinta, sekä kodin muutostyöt
• Sopeutumisvalmennuskurssit

Halutessasi keskusteluapua, sitä tarjoavat:   

• Terveyskeskus ja sosiaalitoimisto
• Mielenterveystoimisto
• Oma kotiseurakunnastasi
• Palvelevat puhelimet ja eri järjestöt. Lisätietoa näistä saat terveyskeskuksestasi.

Käänny kuntasi sosiaaliasiamiehen tai sairaalan potilasasiamiehen puoleen potilaan oikeuksiin tai potilasvahinkolakiin liittyvissä kysymyksissä.

Toivomme toipumisesi edistyvän suotuisasti!