RUNSAAT GYNEKOLOGISET VUODOT

 

Submukoottiset myoomat

Myooma on kohdun lihas- ja sidekudoksen kasvain, joka voi esiintyä yksittäisenä kasvaimena tai useina erikokoisina kasvainryppäinä. Kyhmyjä on yleensä useita ja ne voivat kasvaa hyvin kookkaiksi, mutta ne ovat hyvänlaatuisia. Myoomia todetaan usein 40−50 vuoden ikäisillä naisilla. Hedelmällisessä iässä naisen hormonitoiminta vaikuttaa myoomien kasvuun, kun taas vaihdevuosien aikaan myoomat usein pienenevät. Myoomien kasvua edistää raskauden aikainen, normaalia suurempi hormonituotanto. Myoomien riskiä lisäävät hedelmällinen ikä, myoomien esiintyminen lähisuvussa, afroamerikkalainen tausta, lihavuus ja varhainen kuukautisten alkamisikä. Elintavoilla voi myös vaikuttaa riskiin saada myooma, esimerkiksi lihatuotteiden runsas käyttö sekä vähäinen vihreiden vihannesten, hedelmien ja kalan käyttö vaikuttavat myoomien syntyyn. Useimmat myoomat, jopa kooltaan suuret, voivat olla oireettomia. Osa myoomista kuitenkin aiheuttaa anemisoivia kuukautisvuotoja sekä lantion kipu- ja paineoireita.

Kohdun sisälimakalvon eli endometriumin alla kasvavaa myoomaa kutsutaan submukoottiseksi myoomaksi. Anemisoivat kuukautisvuodot yhdistetään erityisesti submukoottisiin myoomiin. Vuotoja aiheuttava tekijä submukoottisissa myoomissa on todennäköisesti verisuonien uudismuodostuksen häiriö tai kohdun limakalvon oheneminen ja surkastuminen. Tällöin kuukautiset pitenevät ja vuoto runsastuu. Vuodon runsastuminen voi johtaa anemiaan ja yleiskunnon laskuun. Submukoottinen myooma voi aiheuttaa vuotohäiriöitä jopa pieninä kasvaimina.

Submukoottiset myoomat voivat estää raskauden alkamista ja aiheuttaa keskenmenoja. Ne voivat myös häiritä siittiöiden kulkua tai alkion kiinnittymistä kohdun seinämään, joten kasvainten poisto parantaa todennäköisyyttä tulla raskaaksi. Raskauden aikana kolmasosalla naisista myoomat suurenevat ja merkittävin kasvu tapahtuu ensimmäisellä kolmanneksella. Imetyksen aikana myoomat pienenevät.

Oireetonta myoomaa ei tarvitse hoitaa. Myoomat löydetäänkin yleensä sattumalta sisätutkimuksessa. Naiselle tehtävällä ultraäänitutkimuksella löydös varmistetaan. Mahdollista myoomien kasvua on kuitenkin syytä seurata gynekologisella ultraäänitutkimuksella. Aktiivisesti hoidetaan myoomia, jotka ovat kookkaita, kasvavat nopeasti tai aiheuttavat oireita. Naisen ikä, oireet, myoomien koko, sijainti ja lukumäärä sekä toiveet raskaudesta vaikuttavat hoitomuodon valintaan.

Lääkehoito

Estrogeenia pidetään merkittävänä myooman kasvun edistäjänä, sillä myoomilla on taipumus kasvaa naisen ollessa hedelmällisessä iässä ja pienentyä vaihdevuosien jälkeen. Lapsilla myoomia tavataan harvoin. Keltarauhashormoni eli progesteroni vaikuttaa myös myoomien kasvuun. Myoomissa on suuremmat estrogeeni- ja progesteronireseptorien määrät kuin kohtulihaksessa.

Lääkehoito pohjautuu estrogeenin ja progesteronin määrien muutoksiin. Oireita voidaan helpottaa lääkehoidolla ja mahdollisesti kohtu niiden avulla säästää. Lääkehoitoa on kuitenkin jatkettava loppuelämän ajan, koska oireet tulevat takaisin lääkehoidon loputtua. Osalla myoomaa sairastavista naisista yhdistelmäehkäisytabletit vähentävät kuukautisvuotoja. Myoomien aiheuttamien vuotohäiriöiden hoitona voidaan käyttää kohdun sisäistä kierukkaa, joka pienentää kohdun tilavuutta ja vähentää kuukautisvuotojen määrää myoomapotilailla.

Leikkaushoito

Myooman poisto voi olla vaihtoehtona, kun nainen toivoo vielä raskautta tai kohdun säästävää leikkausta. Ennen leikkausta myoomia voidaan pienentää hormonihoidolla, jolloin leikkaus on säästävämpi. Säästävässä leikkauksessa kasvaimen lisäksi poistetaan mahdollisimman vähän ympäröivää tervettä kudosta. Kun myooma voidaan tuntea emättimen kautta ja kohtu on hyvin liikkuva, on emättimen kautta tehtävä myooman poisto hoitovaihtoehto asiakkaalle.

Submukoottisia myoomia voidaan hoitaa höyläämällä kohtuontelon tähystyksessä. Kaavinnasta ei ole apua. Myoomia voidaan hoitaa kuorimalla myoomaa tähystyksessä tai avoleikkauksessa. Tämä hoitomuoto voi olla vaihtoehtona esimerkiksi nuorille naisille, jotka toivovat vielä raskautta ja joilla myoomamuutokset ovat hyvänlaatuisia. Yleisimmät toimenpiteen syyt ovat runsaat, anemisoivat kuukautisvuodot, toistuvat keskenmenot ja hedelmättömyys.

Jos kohtu on kookas, myoomien poistoa ei voi tehdä tähystyksessä, koska kohtulihaksen sulkemisessa voi olla ongelmia. Tällöin kyseeseen tulee avoleikkaus. Tämä voi lisätä riskiä raskaudenaikaiseen kohdunrepeämään. Kohdunrepeämisriskin vuoksi leikkausarven annetaan parantua 3−6 kuukautta ennen raskausyritystä. Naisista, joille myooman poisto on tehty lapsettomuuden vuoksi, 50 % on tullut raskaaksi toimenpiteen jälkeen. Myoomat voivat uusiutua hyvistä leikkaustuloksista huolimatta. Kolmen vuoden seurannan aikana uuteen toimenpiteeseen joutuu kolmasosa naisista.

Myoomien aiheuttaessa haittaa poistetaan joko pelkät myoomat tai tehdään kohdunpoisto, jos myoomia on paljon. Jos raskauksia ei ole suunniteltu, on suositeltavaa poistaa kohtu, koska myoomilla on taipumus uusiutua. Kohdunpoisto on usein käytetty hoitomuoto naisilla, joilla on paljon myoomia ja jotka ovat hedelmällisen iän loppupuolella.

(Lähteet: Aho ym. 2009, Eskola & Hytönen 2002, Heinonen & Rovio 2009, Terveysportti 2010, Tiitinen 2007)

Takaisin