Uratarinat

​Tutustu Oulun yliopistollisen sairaalan työtehtäviin uratarinoiden kautta.

 

 Kaisa Moilanen{Kaisa Moilanen, naistentaudit ja synnytykset}

Kaisa Moilanen, kätilö rekrytoinnin varahenkilöstössä 

"Ihanat työkaverini ovat tärkeä osa työssä jaksamista!"

Lukion ensimmäisenä vuonna lähdin ystäväni innoittamana ensiapukurssille. Siitä alkoi kolmivuotinen toiminta ensiapuryhmässä sekä vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa.  Isoisäni oli ensihoitaja ja aluksi olin varma siitä, että minustakin tulisi ensihoitaja. Lukioaikana muita vaihtoehtoja pohtiessani eteeni osui kätilön ammatti. Mitä enemmän asiaa mietin ja otin ammatista selvää, sitä enemmän se alkoi tuntua omalta. 

Lukion jälkeen pääsin yhteishaun kautta opiskelemaan Oulun seudun ammattikorkeakouluun kätilöksi. Koulutuksessa käytiin ensin läpi sairaanhoitajan perusopinnot ja sen jälkeen 1,5 vuotta kätilötyön opintoja. Valmistuin Oulun seudun ammattikorkeakoulusta keväällä 2010. 

Tein kätilötyön harjoitteluni opiskeluaikana OYS:issa ja olen myös Oulun seudulta kotoisin. Tämän vuoksi OYS tuntui luontevalta valinnalta työpaikaksi.

Opiskelujen loppupuolella olin kesätöissä naistentautien poliklinikalla sekä valmistuttuani myös seuraavana kesänä. Syksyn tullen siirryin töihin synnytysosastolle. Synnytysosastolla ehdin olla töissä kolme vuotta, kunnes tarjoutui mahdollisuus hakea paikkaa rekrytoinnin varahenkilöstöstä. Saatuani paikan aloitin työt varahenkilöstössä, jonka vastuualueisiin kuuluu synnytysosasto, vierihoito-osasto sekä vastasyntyneiden teho-osasto.

Työssäni ehdottomasti parasta on monipuolisuus. Pidän työni haasteellisuudesta sekä siitä, että jokainen päivä on erilainen. Koen myös että työni antaa minulle paljon ja on merkityksellistä.

OYS on yliopistollinen sairaala, jossa potilasaines on monipuolista ja jonne lähetetään potilaita muista synnytyssairaaloista esimerkiksi keskosuuden vuoksi. OYS:issa on mahdollista työskennellä laaja-alaisesti omassa ammatissaan moniammatillisessa työyhteisössä. Lisäksi työtä kehitetään ja sairaalassa tehdään paljon tutkimustyötä. Ihanat työkaverini ovat tärkeä osa työssä jaksamista! 

 Outi Perälä, neurologia

 

Outi Perälä, apulaisosastonhoitaja

"Minulle on tärkeää, että olen työntekijöille esimiehenä helposti lähestyttävä."

Minulle oli jo lukioaikoina selvää, että hoitoala on se mihin tähtään. Näin sairaanhoitajia työssään käydessäni usein OYS:ssa omaisen roolissa monisairaan kummitätini kanssa. Muistan aina ihailleeni sitä ammattitaitoa, joka hoitajilla oli. 

Lukion jälkeen menin Kemi-Tornion ammattikorkeakouluun ja valmistuin sisätautien ja kirurgian sairaanhoitajaksi jouluna -99. Haavahoitajan ja syöpäsairaanhoitajan erikoistumisopinnot sekä sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon olen tehnyt työni ohella.

Tulin OYS:aan opiskelijana käytännön harjoittelujaksoille. Kun opintopisteitä oli riittävästi, olin täällä kesätöissä ja kävin ahkerasti keikoilla nähdäkseni eri osastoja ja työpaikkoja. Viimeisen hallinnon harjoittelun tein silloisella ihotautiosastolla 18, johon minut vakinaistettiin sijaisuuksien jälkeen. Ihotautipotilaiden vuodeosastopaikkojen tarpeen vähentyessä osastolla hoidettiin kymmenisen vuotta sekä iho- että syöpäpotilaita. Organisaatiomuutosten myötä syöpäpotilaiden tilalle tulivat neurologiset potilaat ja osasto muuttui osastoksi 30. Näin ollen olen saanut substanssiosaamista kolmesta eri erikoisalasta samassa yksikössä työskentelemällä.  Esimiestehtäviin siirryin pikkuhiljaa, ensin sijaistaen apulaisosaston- ja osastonhoitajaa. Vuodesta 2014 alkaen olen toiminut alkuun vs. aoh:na ja 2017 minut vakinaistettiin osastolle 30 apulaisosastonhoitajaksi.

Pidin kovasti sairaanhoitajan työstäni ja kliininen osaaminen on yksi vahvuuksistani. Koin kuitenkin, että hoitotyön kehittäminen ja sen organisointi vetää minua kovasti puoleensa. Tästä syystä kouluttauduin ja hakeuduin esimiestehtäviin toimien nyt apulaisosastonhoitajana. Parasta tässä tehtävässä on töiden vaihtuvuus ja haasteellisuus. Apulaisosastonhoitajan tehtävä on olla se lähiesimies, joka huolehtii työn päivittäisestä organisoinnista mahdollistaen potilaille laadukkaan ja parhaan mahdollisen hoidon. Työn kehittäminen on haastavaa, mutta antoisaa. Itselleni keskeneräisyyden hyväksyminen ja oppiminen rajaamaan omia tehtäviä on ollut yksi kasvun paikka.

Minulle on tärkeää, että olen työntekijöille esimiehenä helposti lähestyttävä. Pyrkimyksenäni on, että tekemäni työ on läpinäkyvää eli kohtelen kaikkia samanarvoisesti ja tekemilleni päätöksille on perusteet. Esimies ei voi olla aina se "kiva tyyppi", sillä välillä on puututtava kiperiinkin asioihin. Apulaisosastonhoitajan työ ja yleensäkin esimiestyö vaatii muun muassa ymmärrystä, taitoa kuunnella ja rohkeutta puuttua.

Työpaikkana OYS on turvallinen. En ole koskaan yksin. Täällä voi aina kysyä apua ja neuvoja olipa vuorokauden aika mikä tahansa. Jos joku asia tai prosessi ei toimi, niihin puututaan ja niitä kehitetään. Iso talo monine hoitoyksikköineen tarjoaa mahdollisuuden työkiertoon. Olen saanut kouluttautua työni ohella työaikapankkia hyödyntäen ja yhdessä osastonhoitajan kanssa koulupäivät sopien. Kouluttautumistani on aina kannustettu ja tuettu esimiestaholta, olipa se sitten ollut omalla ajalla tapahtuvaa tai työantajan tarjoamaa. Tekemäni työn arvostus näytetään ja kerrotaan mm. kehityskeskusteluissa, mutta niin myös kehittämistarpeet. En ole koskaan valmis esimies – joka päivä opin uutta ja on mahtavaa olla osana tätä kehittyvää raudanlujaa osaajien yhteisöä.

 Maarit Talman, telehuolto

Maarit Talman, huoltoteknikko, telehuollon esimies

"Yksikään työpäivä ei ole samanlainen ja uusia haasteita tulee eteen päivittäin." 

Lapsuudesta asti olen ollut kiinnostunut erilaisista laitteista, sähköstä ja yleensäkin tekniikasta. Ajatuksena oli opiskella jossain vaiheessa sähköalaa. Keskikoulun jälkeen opiskelin prosessinhoitajaksi ja olin yhden kesän kesätöissä Medipolarin lääketehtaalla, mutta en tuntenut alaa omakseni.

Ensimmäisen lapseni äitiysloman jälkeen hakeuduin elektroniikka-asentajan koulutukseen ja tunsin heti, että olen omalla alallani. Elektroniikka-asentajan opinnot kestivät kaksi vuotta ja valmistuin vuonna 1990. Elektroniikka-asentajaopintojen jälkeen olen työni ohella, työnantajan tukemana suorittanut kolmivuotisen työteknikon koulutusohjelman sekä tekniikan erikoisammattitutkinnon tietoliikennetekniikan opintolinjalta vuonna 2006.

Elektroniikka-asentajaksi opiskellessani olin kahdella harjoittelujaksolla OYS:ssa ja kesätöissä valmistumiseni jälkeen. Noiden jaksojen aikana tunsin, että tämä on juuri se paikka, jossa haluan työskennellä. Työ ja työyhteisö olivat motivoivia ja ne tukivat ammatillista kasvuani. Olen aloittanut OYS:ssa työskentelyn teleasentajana 1994. Huoltoteknikkona olen työskennellyt vuodesta 2008 ja telehuollon lähiesimiehenä olen ollut vuodesta 2010.

Parasta työssäni on se, että saan perustyön ohella huolehtia telehuollon vastuulla olevien telejärjestelmien huolto- ja kunnossapitotoiminnasta sekä siitä, että järjestelmät toimivat moitteettomasti. Työyhteisössäni on hyvä työilmapiiri jossa on mukavaa työskennellä ja jolta saa tukea tarvittaessa. Lisäksi yhteistyön OYS:n muiden yksiköiden kanssa sujuu hyvin ja heidän kanssaan on helppo toimia yhteistyössä.

OYS on iso ja luotettava työnantaja, joka tukee kouluttautumista ja antaa mahdollisuuden edetä urallaan. Yksikään työpäivä ei ole samanlainen ja uusia haasteita tulee eteen päivittäin.