Viiden yliopistollisen sairaalan tutkimusjohtajat vetoavat päättäjiin valtion tutkimusrahoituksen turvaamiseksi.
Suomalaisen potilastietojärjestelmän hyödyntämisestä odotetaan paljon. Potilaskertomusten toisiokäytöstä saadaan apua esimerkiksi uusien hoitojen kehittämisessä, vanhojen hoitojen laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa, hoitoprosessien tehostamisessa ja tekoälysovellusten kehittämisessä. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään matematiikan soveltamisesta, vaan jotta raakatiedosta tulee hoitoon ja kehitykseen vaikuttavaa tietoa, se vaatii erityisen paljon kliinikkolääkärien ja –hoitajien panosta. Ilman heidän tutkimuspanostaan raakadata ei jalostu eikä sen tuottamien tulosten oikeellisuutta pystytä arvioimaan eikä tieto siirry käytäntöön.
Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa työskentelevien kliinisten tutkijoiden tärkein tuki on valtion terveyden tutkimuksen hankeraha (VTR). Hankeraha on tukimuoto, jolle ei ole korvaajaa! Suomen Akatemia, isot säätiöt tai EU-tutkimusrahoitus ei korvaa VTR-rahoitusta, ne suuntautuvat pääasiassa isojen ryhmien huippututkimukseen, ei arjen lähtökohdista ja potilaspinnasta nousevien tärkeiden hoitoa kehittävien tutkimusten tukemiseen.
VTR-rahoitusta käytetään paljon myös palvelujärjestelmätutkimukseen eli juuri siihen näyttöön perustuvaan arvioimiseen, mitä suomalaisessa palvelujärjestelmässä tulee muuttaa ja kehittää, jotta kansansairauksien hoitotulokset paranisivat ja hoitoprosessit tulisivat potilaskeskeisimmiksi ja tehokkaammiksi. Tämä tärkeä tutkimusalue on nimenomaan VTR:n tapaisen rahoitusinstrumentin kohde, koska siinä kehitetään suomalaista järjestelmää eikä sen kehittäminen välttämättä ole suurien tutkimusrahoittajien ensisijainen tavoite. Taas tulemme päätelmään, että VTR:lle ei ole korvaajaa!
Viimeiset vuodet on paljon puhuttu VTR-rahoituksen oikeasta määrä, hallituksen koko kaudekseen asettaman 15 miljoonan euron määrä jaettuna viiteen erityisvastuualueeseen on todella pieni määrä rahaa siihen asetettuihin tavoitteisiin nähden. Viime vuoden joulukuussa eduskunta nosti rahoituksen 21 miljoonaan ja tutkijakunta toivoi edes tuon summan olevan myös ensi vuoden talousarviossa. Pettymys ja epätoivo olivat melkoisia, kun huomattiin talousarvioesityksen 15 miljoonaa vuodelle 2019.
Me yliopistosairaalan tutkimusjohtajat yhdessä haluamme korostaa, että terveydenhuoltoa kehitetään ainoastaan näyttöön perustuen eli tutkimuksen avulla, ei uskomuksin, ei toivein, ei kokeilemalla, ei arpomalla. Tutkimustyö vaatii rahaa ja osaajia. Se vaatii arjen osaajien innostumista oman työnsä ja sitä kautta koko järjestelmän parantamiseen ja pyydämmekin yksissä tuumin, että Te, eduskuntaan valitut viisaat päättäjämme, tukisitte bioalan digiloikkaa, kliinistä ja palvelujärjestätutkimusta VTR rahoituksen määrää nostamalla vuodelle 2019.
Anne Pitkäranta
Tutkimusjohtaja
HUS
Päivi Rautava
Tutkimusylilääkäri
Tyks
Tarja Laitinen
Tutkimusjohtaja
Tays
Esko Vanninen
Tutkimusjohtaja
Kys
Johanna Uusimaa
Tutkimusjohtaja
OYS