Oulun yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan perustetaan uusi hospitalistin lisäkoulutusohjelma. Koulutus on kaksivuotinen. Näin sairaaloihin saadaan uudentyyppisiä lääkäreitä, jotka koordinoivat potilaan kokonaisvaltaista hoitoa.
Vastaavaa koulutusta ei ole muualla Suomessa eikä tiettävästi Pohjoismaissa tai muuallakaan Euroopassa.
"Erikoissairaanhoito on kehittynyt yhä pidemmälle, mutta samalla erikoislääkäreiden kokonaisnäkemys potilaan tilanteesta ja hoidosta on kaventunut. Me hoidamme erinomaisesti polven, sydämen, selän tai olkapään, mutta yhä pidemmälle viedyn erikoistumisen myötä meiltä on kadonnut laajempi kuva potilaan tilanteesta", perustelee koulutusta pehmytkudoskirurgian vastuualuejohtaja Heikki Wiik Oulun yliopistollisesta sairaalasta.
Hospitalistikoulutuksen ideana on tehostaa osastopotilaan hoitoa ja vapauttaa erityisosaajia omiin tehtäviinsä, mutta ennen kaikkea parantaa hoidon laatua ja nopeuttaa toipumista. Se myös todennäköisesti lisää asiakastyytyväisyyttä.
"OYS:ssa erityisesti kirurgian ja sisätautien osastoilla on tarvetta hospitalisteille. Potilaat ovat yhä useammin moniongelmaisia, ja lääkäriltä vaaditaan kokonaisvaltaisempaa näkemystä potilaan tilanteesta ja tarpeista. Leikkaamalla saamme yhden pulman ratkaistua, mutta hoidon, lääkityksen ja kuntoutuksen kannalta olisi tärkeää, että meillä olisi oma ammattilainen huolehtimassa potilaan hoitopolusta", Wiik sanoo.
Kokonaishoidosta vastaavan lääkärin toimenkuva kehitettiin 1990-luvulla Yhdysvalloissa. Hospitalistien määrä on noussut USA:ssa viime vuosina nopeasti, ja nykyisin heitä arvioidaan olevan jo noin 50 000.
OYS:ssa hospitalistin toimenkuvaa mallinnetaan jo. Yleislääketieteen erikoislääkäri Kirsi Laitakari vatsaelinkirurgiselta osastolta 8 kehittää hospitalistin työnkuvaa yhdessä moniammatillisen ryhmän kanssa. Toimenkuvaan sisältyy osastopotilaan diagnostiikan, tilan seurannan, hoidon ja kotiutuksen koordinointi sekä perussairauksien hoidon yhteensovittaminen.
"Hospitalisti ei ole erillinen konsultoiva lääkäri, vaan hän yhdistää ja täydentää useiden erikoisalojen toimintoja ja hoitoa tarjoten näkemyksen kunkin potilaan kokonaishoitoon. Se sisältää myös kuntoutus- ja jatkohoidon suunnittelua", Laitakari kertoo.
Uudesta ammattilaisesta on apua esimerkiksi silloin, kun potilaan leikkauskomplikaatioita halutaan ehkäistä, toipuminen ei etene tai lääkitys ei tehoa odotetusti. "Koulutukseen otetaan mukaan myös tehohoidon ja tehovalvonnan osaamista, jotta hospitalisti pystyy tarvittaessa toimimaan akuutissa, kriittisessäkin tilanteessa", Laitakari toteaa.
Lisätiedot:
Yleislääketieteen erikoislääkäri Kirsi Laitakari, 044 539 8051, kirsi.laitakari(at)ppshp.fi
Pehmytkudoskirurgian vastuualuejohtaja Heikki Wiik, 040 587 5225, heikki.wiik(at)ppshp.fi