Esko tukee potilaan hoitoprosessia

Selkeys ja ketteryys nousevat esiin, kun ylilääkäri Hannu Paajanen kuvaa Esko-potilastietojärjestelmän käyttöä arjen työssä.  
 
Ylikääri Hannu Paajanen työskentelee Oulaskankaan sairaalassa lasten ja nuorten poliklinikalla. Esko on siellä välttämätön osa hoitoketjua ja potilastyötä.  Selkeys ja helppokäyttöisyys ovat suurimpia Eskon vahvuuksia. Ketteryydellä Hannu Paajanen tarkoittaa käyttäjälähtöistä järjestelmää, jonka kehittämisessä on kuultu hoidon ammattilaisia. 
 
”Pieniä käyttäjätarpeita on pystytty ratkaisemaan nopeastikin, mutta merkittävämpää on se, että käyttäjien tarpeita on kehitystyössä aina kuultu. Olemme myös päässeet kommentoimaan suunniteltuja uudistuksia.”
 
Paajanen sanoo, että järjestelmä on vakaa ja sen käyttö on helppo oppia. ”Teknisiä ongelmia ilmenee harvoin, ja jos niitä tulee, ongelmat kyetään yleensä korjaamaan nopeasti”, Paajanen toteaa.

 

Välttämätön arjen digitaalinen työväline

 ”Esko on meille välttämätön työväline. Emme ole enää pitkään aikaan käyttäneet paperia, vaan kaikki tieto kirjataan digitaaliseen hoitosuunnitelmaan, jolloin asiat ovat kätevästi ja nopeasti saatavilla. Myös hoitopalaute lähtee asiakkaalle e-kirjeenä.” 
 
Keskitetty tieto on potilaan etu, koska potilaskertomuksesta on helppo saada kokonaisnäkemys potilaan tilanteesta. ”Eskon integraatio tarkoittaa sitä, että saan kertakirjautumisella samalle näytölle potilaan tiedot esimerkiksi lääkityksestä, röntgenkuvista ja tarvittaessa myös Kanta-palveluista.”
 
Paajasella on kokemusta myös muista potilastietojärjestelmiä. Lääkitystieto on Eskossa selkeästi helppokäyttöisemmässä muodossa kuin muissa järjestelmissä.  
 
”Lääkehoito on toimiva ja Eskon tuki reseptiä tehdessä on erinomainen. järjestelmään on liitetty myös Duodecimin Päätöksentuki sekä lääkityksen interaktiotarkastukset.”

Eskon käytön laajeneminen toivottavaa

Paajanen kiittää myös Eskon muistilistat-ominaisuutta. Hän voi kirjata siihen itselleen tehtävälistaa, mutta hoitotiimin muutkin jäsenet voivat jättää hänelle muistutuksia. ”Sujuvoittaahan tämä työskentelyä, kun saan pyynnöt koneelle ja pystyn itse näppärästi kirjaamaan muistiin tarkistettavia asioita.”
Paajanen toivoo, että Esko kasvaisi koko maan kattavaksi systeemiksi niin, että tiedon hakeminen Kanta-palveluista olisi nykyistä joustavampaa ja helpompaa.
 
 
 

Sujuvasti, nopeasti ja turvallisesti

 

Potilaan ja lääkärin välistä vuorovaikutusta ei koskaan voi korvata digitalisaatiolla, mutta Esko-potilastietojärjestelmän avulla kirurgin työtä voi helpottaa ja hoitoprosesseja sujuvoittaa.  Tukielin- ja neu​rokirurgi, apulaisylilääkäri Susanna Yli-Luukko OYS:sta toteaa, että turhaa juoksemista ja päällekkäistä työtä on Eskon myötä jäänyt hurjasti pois.  

Esko on selkeä ja helppokäyttöinen ja ennen kaikkea käyttäjälähtöisesti kehittyvä potilastietojärjestelmä. Sen edut näkyvät hyvin ortopedi Susanna Yli-Luukon työssä. Hallinnollisen tehtävänsä ohessa hän tekee päivystystyötä.

"Eskon leikkaustoiminnan ohjaus on aivan loistava. Päivystyksessä tukipalveluja on iltaisin ja viikonloppuisin todella vähän käytettävissä, joten kirurgin on itse laitettava potilaita leikkauslistalle. Eskon kautta päivystystyön suunnittelu on erittäin mutkatonta."

Päivystäjä pystyy seuraamaan Eskosta leikkaussalitoimintaa ja tarvittaessa neuvottelemaan päivystysleikkauksen aikatauluttamisesta muiden saleja käyttävien kanssa.

Päivystävän ortopedin konsultaatiot sujuvat näppärästi ajasta ja paikasta riippumattoman järjestelmän ansiosta.

"Esimerkiksi, kun sisätautilääkäri soittaa osastolta potilaan kaatuneen ja pyytää konsultaatiota, minun ei tarvitse lähteä lampsimaan toimistoon tai osastolle, koska näen potilaan perustiedot ja röntgenkuvat Eskosta, joten voin antaa ensimmäisen pikaisen konsultaatiovastauksen juuri siitä fyysisestä paikasta, jossa pyynnön tullessa olen ja tavata potilaan myöhemmin, kun toisesta tehtävästä vapaudun."

Yli-Luukko kiittää Eskon röntgenarkiston ominaisuuksia. Järjestelmään on kiedottu mukaan esimerkiksi kuvankäsittelyn mahdollisuuksia, joita kirurgi välillä tarvitsee.

Kotiuttamisten yhteydessä kirurgi pystyy etäyhteydellä kirjoittamaan sähköiset lääkemääräykset vaikkapa leikkaussalin saneluhuoneesta. Kirurgia ei enää odoteta osastolle allekirjoittamaan reseptiä, joten potilaallekaan ei tule turhaa odottamista.

 

Sähköiset kaavakkeet hyvä tuki

"Eskon iso vahvuus on se, että potilastiedot valuvat tuoteperheen eri ominaisuuksien välillä. Manuaalista tietojen kirjaamista ei enää ole. Tämä parantaa myös potilasturvallisuutta."

Lähetteet tulevat suurimmaksi osaksi sähköisenä. "Pystymme varmistamaan hoitotakuun toteutumista, kun erikoislääkärit voivat lukea ja tehdä lähetekäsittelyä missä vain. Lähetekäsittelyä varten ei tarvitse lähteä etsimään papereita poliklinikalta. Digitaalinen järjestelmä helpottaa myös hoitajien ja sihteerien työtä", Yli-Luukko kertoo.

Eskon hoidonvarauskaavake varmistaa leikkaustoiminnan ohjausta. "Hoidonvarauskaavake säästää kirurgien aikaa. Hoidon suunnittelusta ei enää tule soittoja, joissa kysellään lisäfaktoja, koska Esko pakottaa lääkärin pohtimaan kaikki leikkaukseen liittyvät asiat varausta tehdessä eikä varaukseen jää aukkoja selvitettäväksi. Tämäkin turvaa potilaan oikeuksia."

Kirurgia miellyttää myös se, että Eskossa lääkitystieto on kootusti saatavilla ja fysiologiset mittaustiedot nähtävissä graafisina esityksinä. ”Potilaan riskitiedot ovat selkeästi esillä, minun ei tarvitse enää plarata potilaskertomuksia jne. esimerkiksi nähdäkseni, onko potilaalla nikkeliallergia, jotta voin päättää leikkauksesta käytettävästä ompelemistavasta.”


Esko reagoi muutoksiin

Esko muuntuu ja reagoi tarpeisiin, kun arjen työ muuttuu. ”Kun me käyttäjät huomaamme kehitystarpeita, puutteita tai virheitä, asiat korjataan joustavasti muutamissa päivissä. Se on ehdottomasti Eskon paras ominaisuus.”
Käyttäjälähtöisyydestä pidetään huolta ja Eskon kehitystyössä hyödynnetään hoidon ammattilaisia. ”Meillä on säännöllisesti kokoontuva ja koko sairaanhoitopiiriä koskeva Esko-asiantuntijaforum, jossa ovat mukana tietohallinnon ja hoitohenkilöstön edustajat tuomassa kehitystyöhön uusia ideoita.”