Biopankin hyödyt tutkijoille

​​​Mitä näytteitä biopankki Borealiksessa on?

  • Patologian siirretyissä aineistoissa on 1 800 000 patologian kudos- ja solunäytettä vuodesta 1979 syksyyn 2013.
  • Uusien biopankkisuostumusten myötä kerätyt kerättävät verinäytteet (seerumi, plasma, DNA)
  • Finnish Maternity Cohort (FMC) sisältää yli 2 miljoonaa suomalaisilta äideiltä kerättyä raskaudenaikaista verinäytettä. Lisätietoja FMC -aineistosta: Erityisasiantuntija, Dosentti Heljä-Marja Surcel.
  • Tutkijoilla on mahdollisuus kerätä projektikohtaisesti muita näytemateriaaleja yhteistyössä biopankin kanssa esim. tautiryhmäkohtaisesti
  • Aineistojen esikartoitukseen voidaan ryhtyä jo tutkimuksen varhaisessa vaiheessa

Syyskuussa 2013 voimaan tulleen Biopankkilain (688/2012) tärkein uudistus tutkimuksen näkökulmasta on se, että ​biopankkiin voidaan kerätä näytteitä erilaisia tulevia tutkimuksia varten, vaikka niiden yksityiskohdat eivät näytteitä koottaessa ole vielä tiedossa​.

Kuinka biopankin näytteitä saa tutkimukseen?

  1. Kun on olemassa alustava suunnitelma tutkimusasetelmasta ja haluat tietää, onko biopankissa materiaalia, jota voisit hyödyntää tutkimuksessasi, täytä esiselvityspyyntö FINGENIOUS palvelussa (linkki sivun oikeassa reunassa). Voit olla myös suoraan yhteydessä biopankki Borealikseen, BiopankkiBorealis@ppshp.fi tai p. 040 504 9025. 
  2. Esiselvityksen jälkeen tehdään varsinainen näyte- ja tietoluovutushakemus samassa FINGENIOUS palvelussa. Autamme mielellämme hakemuksen teossa. 
  3. Biopankin tieteellinen toimikunta käsittelee luovutuspyynnön kokouksessaan, joita pidetään noin kerran kuukaudessa. Tieteellinen toimikunta arvioi erityisesti tutkimuksen tieteellisen tason, merkittävyyden ja eettisyyden sekä pyydetyn aineiston koon suhteessa näytteiden määrään ja näytteiden valinnan kriteerit. Tutkijalle voidaan esittää lisäselvityspyyntöjä. Tieteellisen toimikunnan lausunnon perusteella biopankin johtaja tekee päätöksen aineiston luovuttamisesta.
  4. Myönteisen päätöksen jälkeen aineiston luovutuksesta tehdään tutkijan taustaorganisaation kanssa luovutussopimus, jonka allekirjoituksen jälkeen näytteet ja tiedot voidaan luovuttaa.
  5. Tutkimuksen päätyttyä näytteet, näytteistä analysoidut tulokset sekä muu näytteisiin liittyvä tieto palautetaan biopankkiin luovutussopimukseen kirjatun mukaisesti. Tutkimuksen tulokset on myös julkaistava, tutkimuksesta riippuen esimerkiksi alan tieteellisessä lehdessä.

Esiselvitys ja näyte- ja tietoluovutus 

FINGENIOUS - portti suomalaiseen biopankkiaineistoon.

Tutkijan on mahdollista lähestyä kaikkia sairaalabiopankkeja yhdellä hakemuksella. FINGENIOUS palvelee sekä akateemisia että yritysasiakkaita selvittämään biopankkinäytteiden ja niihin liittyvien tietojen saatavuutta. Mukana palvelussa ovat Pohjois-Suomen biopankki Borealis, Auria Biopankki, Helsingin Biopankki, Itä-Suomen Biopankki, Keski-Suomen Biopankki ja Tampereen Biopankki.

FINGENIOUS-palvelun kautta tutkija voi myös halutessaan tehdä esiselvitys- tai luovutuspyynnön vain Pohjois-Suomen biopankki Borealikseen.

FINGENIOUS-palvelun kautta:

  • Tavoitat kaikki suomalaiset sairaalabiopankit ja niiden aineistot yhdellä kertaa
  • Vain yksi hakemuslomake riittää
  • Nopeuttaa ja helpottaa tutkijan asiointia
  • Koko Suomen sairaalabiopankit kattava esiselvitysvastaus

Esiselvitys- ja luovutuspyynnnöt tehdään FINGENIOUS -palvelussa. FINGENIOUSIIN rekisteröityminen on ensimmäinen askel, kun teet biopankkitutkimusta.
Käytä Google Chrome, Mozilla Firefox tai Microsoft Edge selainta. FINGENIOUS ei tue Internet Explorer selainta.

Esiselvitys on maksuton. Mikäli esiselvitys on erittäin laaja tai vaatii merkittävää työpanosta, teemme esiselvityksen tekemisestä erillisen kustannusarvion. Luovutuspyynnön tekeminen FINGENIOUS-palvelun kautta on maksutonta. Osana esiselvityspyynnön vastausta ja luovutusprosessin kuluessa saat kustannusarvion biopankkiprojektisi toteuttamisesta.

FINGENIOUS on Biopankkien Osuuskunta Suomen (FINBB) hallinnoima palvelu.

Tieteellinen toimikunta

Tieteellinen toimikunta arvioi erityisesti tutkimuksen tieteellisen tason, merkittävyyden ja eettisyyden sekä pyydetyn aineiston koon suhteessa näytteiden määrään ja näytteiden valinnan kriteerit. Tutkijalle voidaan esittää lisäselvityspyyntöjä. Tieteellisen toimikunnan lausunnon perusteella biopankin johtaja tekee päätöksen aineiston luovuttamisesta. Myönteisen päätöksen jälkeen aineiston luovutuksesta tehdään tutkijan taustaorganisaation kanssa luovutussopimus, jonka allekirjoituksen jälkeen näytteet ja tiedot voidaan luovuttaa. Tutkimuksen päätyttyä näytteistä analysoidut tulokset ja/tai raakadata palautetaan biopankkiin luovutussopimukseen kirjatun mukaisesti. Tutkimuksen tulokset on myös julkaistava, tutkimuksesta riippuen esimerkiksi alan tieteellisessä lehdessä.

Tieteellisessä toimikunnassa on edustettuna laaja-alaisesti lääketieteellistä asiantuntemusta. Toimikunta voi myös pyytää ulkopuolisia asiantuntijalausuntoja.  Tieteellisen toimikunnan kokoonpano:

Puheenjohtaja

  • varapj. Saila Kauppila, dosentti, os. yl. OYS patologia

Jäsenet

  • Minna Mäkiniemi, FT, tutkimuspalvelupäällikkö, PPSHP alueellinen eettinen toimikunta
  • Jukka Moilanen, dosentti, ylilääkäri, perinnöllisyyslääketiede (varalla LT Outi Kuismin, apulaisylilääkäri, perinnöllisyyslääketiede)
  • Minna Ruddock, dosentti, tutkimusjohtaja, NFBC (varalla LT Juha Auvinen, NFBC)
  • Petri Lehenkari, professori, erikoislääkäri, anatomia/syöpä ja transalationaalinen lääketiede, ortopedia (varalla Juha Saarnio, dosentti, osastonylilääkäri, gastrokirurgia)
  • Peppi Karppinen, professori, Biokemian ja molekyylilääketieteen tdk
  • Tuula Toljamo, dosentti, ylilääkäri, keuhkosairaudet, LSHP (varalla ylilääkäri, dosentti Paavo Uusimaa, Mehiläinen Länsi-Pohja)
  • Jussi Koivunen, dosentti, erikoislääkäri, syöpätaudit (varalla erikoislääkäri, dosentti Peeter Karihtala, syöpätaudit)
  • Miia Turpeinen, dosentti, erikoislääkäri, farmakologia (varalla professori Jukka Hakkola, farmakologia)
  • Eeva-Riitta Savolainen, dosentti, osastonylilääkäri, NordLab (varalla ylilääkäri, professori Sohvi Hörkkö, NordLab)

Esittelijä

  • Raisa Serpi, FT, dosentti, biopankin johtaja (varalla dosentti, biopankin varajohtaja Pia Nyberg)

Sihteeri

  • Tiina Pekkala, TtM, biopankin laatupäällikkö (varalla dosentti Pia Nyberg, biopankin varajohtaja)

 

Tieteellisen toimikunnan kokousaikataulut 2019

Suluissa hakemusten jättöajat.

SYKSY 2019:

22.8.   (8.8.)

19.9.   (5.9)

31.10.   (17.10.)

21.11.   (7.11.)

12.12.  (28.11.)

 KEVÄT 2010:

22.1.   (8.1.)

19.2.   (5.2.)

25.3.   (11.3)

22.4.   (8.4.)

20.5.   (6.5.)

17.6.   (3.6.)

Biopankin palvelut tutkijoille

Mahdollisuus saada laajoja, laadukkaasti kerättyjä ja säilytettyjä näytemateriaaleja, jotka ovat linkittyneet kliinisiin tietoihin ja tulevaisuudessa kertyvään tutkimusdataan

  • Biopankkisuostumusten, näytteiden ja tietojen kerääminen yhteistyössä tutkijoiden kanssa ​
  • näytteiden ja tietojen säilytykseen, hallintaan ja etsimiseen liittyvää infrastruktuuria
  • mahdollisuus t&k -yhteistyöhön tiedon louhinnan ja analysoimisen työkalujen kehityksessä. Oulun seutu on erityisen otollinen paikka lääketieteen, biotieteiden ja ICT-alan yhteistyölle.
  • Whole slide imaging -kuvantamisen, digitaalisen patologian ja monikudosblokkien valmistamiseen tarvittavaa laitteistoa ja palveluja
  • Näytteiden käsittely
    • Kudosnäytteiden leikkaukset ja värjäykset 
    • Monikudosblokkien teko
    • Näytelasien digitalisointi
    • DNA-eristykset 

Palveluiden hinnat perustuvat biopankin hinnastoon.

Lasiskannaukseen ohjeet sivun oikeassa reunassa. 

 ​

Yleistä biopankista 

Syyskuussa 2013 voimaan tulleen Biopankkilain (688/2012) tärkeä uudistus tutkimuksen näkökulmasta on se, että biopankkiin voidaan kerätä näytteitä erilaisia tulevia tutkimuksia varten, vaikka niiden yksityiskohdat eivät näytteitä koottaessa ole vielä tiedossa . Tutkijoiden ei tarvitse itse kerätä näytteitä tutkimusta varten, vaan sopiva aineisto voi löytyä jo biopankeista. Tutkija hyötyy myös aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista, sillä keskeiset analyysitiedot lisätään biopankin tietoihin ja ovat siten seuraavienkin tutkijoiden käytettävissä. Tämä mahdollistaa näytteiden paremman saatavuuden ja riittävyyden – voidaan hyödyntää paremmin myös keskussairaaloiden aineistoa tutkimuksiin ja rakentaa myös kansallisesti laajempia näytekokoelmia, mikä tukee myös harvinaisempien sairauksien tutkimusta