Oulun yliopistollisen sairaalan lisääntymislääketieteen yksikössä hedelmöityshoitoihin pääsee nopeasti ja hoidot ovat edullisia. Yksikön työssä yhä tärkeämpään rooliin on noussut hedelmällisyysneuvonta.
Yksikön jälkiseurantapoliklinikan merkittävyys on kasvanut muun muassa syöpähoitojen kehittymisen myötä. OYS:n lisääntymislääketieteen yksikössä neuvotaan lapsuudessa tai nuoruudessa syöpää sairastaneita sekä syöpään tai johonkin muuhun hedelmällisyyttä uhkaavaan syyhyn sairastuneita.
Syöpähoidot, sytostaatit ja sädehoito, vanhentavat naisten munasarjatoimintaa jopa kymmenellä vuodella. Vaikka kuukautiskierto olisi normaali, munasarjojen toiminta saattaa heikentyä syöpähoidon läpikäyneellä nopeammin kuin normaalisti.
Siksi on tärkeää, että syöpähoitoja harkittaessa nuoria naisia ja miehiä lähetetään keskustelemaan, miten hoidot vaikuttavat hedelmällisyyteen. Osastonylilääkäri Laure Morin-Papunen ja erikoislääkäri Maarit Niinimäki toteavat, että hedelmällisyysneuvonnan määrä kasvaa koko ajan.
"On tärkeää myös kuulla nuoren naisen tai miehen ajatuksia lapsenteosta, vaikkei se sairauden hoidon aikana olisikaan ajankohtaista", Morin-Papunen ja Niinimäki OYS:n lisääntymislääketieteen yksiköstä korostavat.
Jos arvioidaan syöpähoitojen vaarantavan potilaan munasarjojen toimintaa ennenaikaisesti, niin munasoluja tai alkioita voidaan pakastaa. Näin turvataan potilaan omien sukusolujen käyttö myöhempää tarvetta varten. Pakastusta voidaan myös käyttää, jos munasarjojen toiminta on vaarassa esimerkiksi molempia munasarjoja uhkaavan vaikean endometrioosin tai muiden sairauksien takia.
Vuosittain noin 50 syöpään sairastunutta miestä tallettaa OYS:ssa sukusolujaan. Siemennestetutkimusten ja pakastuksen määrä on kasvanut klinikalla viime vuosina huomattavasti.
Apua lapsettomuuskriisiin
Yksikössä tehdään kaikki Pohjois-Suomen hedelmöityshoidot silloin, kun lapsettomuushoitoon on lääketieteellisiä syitä ja potilaalla on lääkärin lähete. Ehtona hoidoille on muun muassa, että nainen on lähetettä tehtäessä alle 40-vuotias ja raskautta on yritetty vähintään vuosi.
"Me palvelemme koko Pohjois-Suomea. Kajaanin, Kokkolan ja Rovaniemen keskussairaalat toimivat satelliittiklinikoina, josta potilaita ohjataan tarvittaessa OYS:aan. Julkisen terveydenhuollon koeputkihedelmöityksiä tehdään pohjoisessa vain Oulun yliopistosairaalassa", Niinimäki kertoo.
Ensimmäinen koeputkivauva syntyi Englannissa 40 vuotta sitten. Ensimmäisestä pohjoissuomalaisesta koeputkivauvasta iloittiin keväällä 1985. Koeputkihedelmöityksiä (IVF) tehdään OYS:ssa vuosittain 320-350. Määrä kasvaa hienoisesti joka vuosi. Alkiosulatuksia tehdään 270-370 ja inseminaatioita eli kevyempää hedelmöityshoitoa noin 200 vuodessa.
"Yhden alkion siirrot ovat yksinkertaisia ja turvallisia. Kolmasosa naisista tulee raskaaksi yhdestä koeputkihedelmöityksestä. Pakastealkiosiirrot mukaan lukien noin puolet elimistön ulkopuolella hedelmöitetyistä naisista synnyttää yhden IVF-hoidon jälkeen", Niinimäki sanoo.
Nopeasti hoitoon
Pohjoissuomalaiset pariskunnat pääsevät OYS:aan tutkimuksiin kahdessa kuukaudessa lähetteen tulosta. Ennen koeputkihedelmöitystä voidaan klinikalla tehdä kevyempiä lapsettomuushoitoja. Koeputkihoitoon odotusaika on 3-4 kuukautta.
Lapsettomien unelmia toteutetaan klinikan laboratoriossa. "Alkiot kasvavat laboratoriossa maksimissaan kuusi päivää, ja niitä häiritään mahdollisimman vähän", toteaa IVF-biologi Siri Lehtonen.
Alkion kehitystä seuraamalla ja analysoimalla varmistetaan se, että kohtuun siirretään paras mahdollinen alkio. Loput hyvänlaatuiset alkiot pakastetaan mahdollista seuraavaa käyttöä varten. Alkioita säilytetään viisi vuotta, ja pariskunnan niin halutessa, pidempäänkin.
Hedelmöityshoitojen avulla Pohjois-Suomessa on syntynyt 5 000-6 000 lasta. Koeputkihedelmöityksiä näistä on valtaosa eli noin 4000. "Hedelmöityshoidoista syntyy 6-7 prosenttia lapsista ja siksi ovat olleet hyvinkin merkityksellisiä etenkin syntyvyyden laskun näkökulmasta", toteaa OYS:n hedelmöityshoitojen pioneeri, professori Hannu Martikainen Oulun yliopistolta.