​Oulun yliopistollisen sairaalan ja sen erityisvastuualueen sairaaloiden tekonivelseuranta on entistä tehokkaampaa. Tekonivelpotilaiden seuranta perustuu röntgenkuvauksiin ja sähköisiin omavointi-kyselyihin, joiden avulla mahdollisiin oireettomiin ongelmiin päästään kiinni paremmin. Rekisteristä saadaan nyt myös tietoa lonkan ja polven tekonivelleikkausten hoidon vaikuttavuudesta.

OYS:n seurantajärjestelmä perustuu sähköisiin omavointikyselyihin ja röntgenkuvauksiin. Se täyttää kaikki kansallisen Hyvä hoito -suosituksen vaatimukset. Rekisteri on ollut käytössä yli 10 vuotta, mutta siihen lisättiin äskettäin oire- ja toimintakykykysely.

"Etäseuranta on yhtä luotettava kuin aiemmin käytetyt fysioterapeutin tai ortopedin kontrollikäynnit poliklinikalla. Oireettomien potilaiden osalta ongelmat paljastuvat aikaisemmin, kun asiakas käy sekä röntgenkuvassa että vastaa omavointikyselyyn", toteavat ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Outi Väyrynen ja tekonivelseurannasta vastaava sairaanhoitaja Henna Dahlvik-Aula OYS:sta.

Seurannasta vastaavat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä terveyskeskukset ja yliopistollinen sairaala Oulun kaupungin ja joidenkin lähikuntien osalta.

Seurannan toteutumisesta vastaa keskitetysti OYS: tekonivelortopedi käy kunkin potilaan kyselyn ja röntgenkuvat läpi. Tarvittaessa potilas saa kutsun jatkohoitoon. Erikoislääkärin arvio kirjataan jokaisen potilaan sähköiseen omakanta-palveluun.

"Terveyskeskukset ovat olleet tärkeässä roolissa uuden tekonivelrekisterin käyttöönotossa. Ilman sujuvaa yhteistyötä seurantaa olisi mahdotonta toteuttaa", Dahlvik-Aula sanoo. 

Seurantarekisterissä on jo 10 000 tekonivelpotilasta. Aiemmin leikatut on siirretty uudistuneeseen rekisteriin ja uudet potilaat saavat tietoa seurannasta leikkauksen lähestyessä. Määräaikaisseurannoista tiedotetaan potilaalle kirjeitse. Kun omavointikysely on ajankohtainen, potilas saa siitä tietoa tekstiviestinä.

Tietoa hoidon vaikuttavuudesta

OYS-ervan seurannan tehostaminen perustuu vuonna 2015 uudistuneeseen Hyvä hoito -suositukseen. "Sähköinen etäseuranta on todettu tutkimuksissa hyvin toimivaksi tekonivelpotilaiden seurannan välineeksi", Outi Väyrynen kertoo.

Säännölliset röntgenkuvaukset ovat toistaiseksi vielä varsin harvinaisia kansallisesti. Pohjoisessa tekonivelpotilaiden seurannan toteutumista varmistetaan lisäksi siten, että omavointikyselyn voi tehdä myös tukipuhelimen kautta.

"Jos kokee, ettei pysty sähköistä omavointikyselyä itse täyttämään, sen voi tehdä OYS:n tukipuhelimen kautta, jolloin hoitaja täyttää kyselyn asiakasta haastattelemalla", Dahlvik-Aula sanoo.

Hoidon laatua ja sairaaloiden vertailtavuutta voidaan uudistuneen rekisterin avulla seurata paremmin. Rekisteri täyttää kaikki Suomeen suunnitellun kansallisen laaturekisterin vaatimukset.

"Saamme rekisteristä systemaattista ja yhteneväistä tietoa leikkauksista ja eri tekonivelmallien tuloksista. Voimme vertailla hoitoa sairaaloiden välillä, koska tutkimustuloksia pisteytetään vaikuttavuuden arvioimiseksi", Outi Väyrynen sanoo.

Leikkausten määrä kasvaa

OYS:n erityisvastuualueella tehdään yli 3 700 tekonivelleikkausta vuodessa. Suomessa leikkausten määrä on yli 20 000. Yliopistollisessa sairaalassa ja Oulaskankaan sairaalassa operoidaan vuosittain 1 800 potilasta. Leikkauksia tehdään myös Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa, Lapin keskussairaalassa ja Länsi-Pohjassa sekä Kokkolassa.

Tekonivelleikkausten määrät kasvavat koko ajan. "Toimintaa oli tehostettava, jotta pystymme vastamaan kasvavan asiakasmäärän tarpeisiin ja varmistamaan leikkauspotilaiden hyvinvointia", perustelee Outi Väyrynen.

Polven ja lonkan tekonivelleikkausten seuranta

• 2-3 kk leikkauksesta fysioterapeutin vastaanotto: arvio toipumista ja kuntoutussuunnitelma.  Uusintaleikkauspotilailla ortopedikäynti.
• 1 vuosi leikkauksesta: omavointikysely
• 5 vuotta leikkauksesta: lonkan tekonivelpotilaalle kysely ja röntgen, polven tekonivelpotilaalle vain kysely
• 10 vuotta leikkauksesta: lonkan ja polven tekonivelpotilaalle kysely ja röntgen
• Tämän jälkeen kaikille tekonivelpotilaalle kysely ja röntgen aina 5 vuoden välein koko eliniän ajan.