Arto Lukkari sairastui tyypin 1 diabetekseen vuonna 1966, yksivuotiaana Utsjoella, 500 kilometrin päässä lähimmästä sairaalasta. Toinen silmä on sairauden seurauksena sokeutunut ja hetken aikaa näkö oli poissa myös toisesta silmästä. Hänen mukaansa yksikään lapsi ei ansaitse diabetesta taakakseen, minkä vuoksi Lukkarila aikoo tehdä kaikkensa sairauden kitkemiseksi. Samaan aikaan tutkijat yrittävät selvittää, miksi suomalaiset lapset sairastuvat yhä useammin tyypin 1 diabetekseen. 1950-luvulta sairastuvuus on viisinkertaistunut.
Tammikuun 26. päivä järjestettiin Ylivieskan kulttuurikeskus Akustiikassa loppuunmyyty Satumaa-konsertti, jonka tuotto ohjattiin Oulun yliopistollisen sairaalan lasten diabeteksen tutkimukseen. Konsertin suojelijana toimi eduskunnan puhemies Paula Risikko, joka myös osallistui konserttiin. Puuhamiehenä konsertin taustalla ja yhtenä muusikoista toimi Arto Lukkari.
Lukkari on luennoinut ympäri maata diabeteksesta niin päättäjille, urheilijoille kuin terveydenhuollon ammattilaisillekin. "Lasten diabetes yleistyy ja olen huolissani perheiden jaksamisesta. Diabetes on koko perheen sairaus, joka vaikuttaa elämään 24/7. Vanhempien täytyisi muistaa levätäkin joskus. Itse haluan tehdä kaikkeni, että tämä kansansairaus saadaan hallintaan", Lukkari toteaa.
Satumaa-konsertin kautta levitettiin tietoisuutta lasten diabeteksesta ja kerättiin rahaa sen tutkimukseen.
Diabetes tutkijoille edelleen suuri arvoitus
Lasten diabetesta on tutkittu systemaattisesti kansallisessa DIPP-tutkimuksessa vuodesta 1994 lähtien. Oulun yliopistollisessa sairaalassa tutkimuksesta vastaa Lastentautiopin professori Riitta Veijola.
"Olemme jo reilun parin kymmenen vuoden ajan ottaneet vastasyntyneiltä napaverinäytteitä, joiden pohjalta seulomme lapsen riskiä sairastua tyypin 1 diabetekseen. Suomalaisista lapsista 10 % kuuluu tähän kohonneen riskin ryhmään ja heillä on käytännössä noin kymmenkertainen riskiä sairastua diabetekseen", Veijola toteaa. "Kolmannes sairastuvista lapsista ei kuitenkaan jää seulonnassa kiinni, eli myös riskiryhmään kuulumaton lapsi voi sairastua diabetekseen".
Veijola kiittää vanhempia aktiivisuudesta ja myönteisestä suhtautumisesta tutkimukseen. "Suomalaiset perheet ovat tärkein kumppanimme. Riskiryhmään kuuluvat, toistaiseksi terveet lapset käyvät meillä seurannassa 15-vuotiaaksi saakka. Tälläkin hetkellä seurannassa on 7000 lasta".
Sairauden oireita ja insuliinipuutosta voidaan hoitaa, mutta varsinaista parantavaa hoitoa ei Veijolan mukaan ole näköpiirissä. Tämän vuoksi olisi tärkeää tietää, mikä aiheuttaa sairauden puhkeamisen ja miksi diabetekseen sairastuvia pieniä, usein alle 5-vuotiaita lapsia, on yhä enemmän. Käytännössä taustalla ovat ympäristötekijät, kuten ravitsemus tai virukset, koska geenit eivät näin nopeassa ajassa muutu. Riskitekijöiden tunnistaminen ja tautimekanismien ymmärtäminen auttaisi ehkäisevän hoidon kehittämisessä.
Koska yhtä tiettyä sairauden puhkeamiseen vaikuttavaa tekijää ei ole pystytty löytämään, arvellaan nyt tyypin 1 diabeteksen olevan sairaus, jolla on useampia alatyyppejä ja syntymekanismeja. Lisäksi on todettu, että vasta-aineita havaitaan usein jo 1-2 vuotiaan lapsen verinäytteestä, mikä on laajentanut diabeteksen syntymekanismin tutkimusta raskauden aikaisiin tapahtumiin ja hyvin varhaiseen lapsuuteen. Myös se on arvoitus tutkijoille, miksi joillakin lapsilla elimistö jarruttaa sairauden puhkeamista, vaikka kaikki riskitekijät olisivat olemassa.
Talkootyötä lasten hyväksi
Konsertin tuotto, 6 853 euroa, luovutettiin Oulun yliopistollisen sairaalan lastenklinikan käyttöön. Lahjoitusta olivat vastaanottamassa Riitta Veijolan lisäksi sairaanhoitopiirin johtaja Ilkka Luoma ja hallituksen puheenjohtaja Antti Huttu-Hiltunen. Lahjoituksella tuetaan lasten diabeteksen tutkimustyötä.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Antti Huttu-Hiltunen on kiitollinen lahjoituksesta. "Jokainen euro vie meitä lähemmäs ratkaisua. Artolle täytyy antaa suuri kiitos konsertin järjestämisestä ja huomion kiinnittämisestä tärkeään asiaan. Jokainen euro merkitsee ja vie tutkimusta eteenpäin".
Veijola on samaa mieltä. "Lahjoitukset lasten diabeteksen tutkimukseen ovat meillä valitettavan harvinaisia. Tällä pääsemme taas yhden askeleen eteenpäin".