Päivystyskäynnit vähentyneet Oulussa
Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP) tavoittelevat perus- ja erikoistason sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnallista yhdistämistä. Yhteistyön keskiössä ovat asiakkaat ja heille tarjottavien palveluiden kehittäminen, ei hallinnollisten rakenteiden uudistus. Hoito- ja palveluketjujen uudistaminen on välttämätöntä laadukkaiden palveluiden takaamiseksi, kun palveluiden kysyntä kasvaa muun muassa väestörakenteen muutoksen vuoksi. Oulussa palvelujen piiriin tulee vuosittain tuhat uutta yli 75-vuotiasta vuodesta 2021 alkaen. Ikäihmisten toimintakykyä pyritään tukemaan uudistamalla palvelujärjestelmää. Perustason palveluja vahvistetaan.
PPSHP:n hallitus, Oulun kaupungin hyvinvointilautakunta ja kaupunginhallitus sekä johtavat viranhaltijat kokoontuivat yhteiseen seminaariin Oulun kaupungintalolle 15.10.2019. Seminaarissa käytiin läpi yhteisen integraatiohankkeen eli hoito- ja palveluketjujen kehittämishankkeen tuloksia ja tulevaisuutta. Hanke laajentuu jatkossa kaikkiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntiin.
Seminaarin avasivat kaupunginjohtaja Päivi Laajala, hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto ja PPSHP:n johtaja Ilkka Luoma. Avauspuheenvuoroissa tarkasteltiin aamupäivän uutisia, joissa sosiaali- ja terveysministeriö valotti Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa. Ohjelma tuo mahdollisuuksia organisaatiorajat ylittävälle hoito- ja palveluketjujen kehittämistyölle koko Pohjois-Pohjanmaan alueella.
PPSHP:n ja Oulun kaupungin hoitoketjujen kehittämistyö on koottu kolmen eri palvelukokonaisuuden ympärille. Yhteistyö ikäihmisten palveluketjujen osalta aloitettiin jo vuoden 2018 puolella. Nyt vuorossa on päihde- ja mielenterveyspalvelujen sekä lasten ja nuorten palvelujen kehittäminen.
"Meillä on yhteiset asiakkaat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa ja vahva tahtotila tuottaa yhdessä yhä parempia ja vaikuttavampia palveluja", kertoo Ylitalo-Katajisto.
Ikäihmisten palveluja yhä enemmän kotiin
Erikoissairaanhoidon palvelukysynnän voimakkaaseen kasvuun voidaan vastata vahvistamalla peruspalveluja. Oulun kaupungin palvelupäällikkö Sirkku Kaltakarin mukaan kotona asumista on pystytty tukemaan nopealla hoidon tarpeen arvioinnilla ja sairaanhoitajan kotikäynneillä sekä geriatrisen lääkärin konsultaatiomahdollisuudella.
"Lääkärin konsultaatiomahdollisuutta hyödynnetään enemmän ja entistä vaativampaa hoitoa on pystytty viemään koteihin. Tätä kautta päivystyksen käyttö ja sairaalahoidon tarve on vähentynyt. Liikkuvan sairaanhoitajan hoitamista asiakkaista vain noin kymmenen prosenttia tarvitsee hoitoa päivystyksessä", Kaltakari toteaa.
Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen ammattilaisilta on saatu myönteistä palautetta toiminnasta. Päivystyksen sairaanhoitaja koordinoi ikäihmiset potilasketjuja. Hänellä on reaaliaikainen tieto resursseista ja hoitopaikoista.
Mielenterveyspalveluista muodostetaan yksi toiminnallinen kokonaisuus
Muutosjohtaja, psykiatri Hannu Säävälä ja asiantuntijalääkäri Matti Kaivosoja esittelivät mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämispolkua. Hallinnollisen ratkaisun sijaan työskentelyssä on keskitytty hoidon sisältöihin ja palvelupolkuihin. Säävälän mukaan Oulussa työ vaatii neljän eri tahon yhteistyön tiivistämistä ja tavoitteena on yksi toiminnallinen kokonaisuus.
"Oulun mielenterveyspalvelut, perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja OYSn psykiatria tekevät kaikki hyvää työtä tahollaan, mutta on myös katvealueita ja toisaalta päällekkäisiä palveluja. Yhteistyöneuvotteluissa on ollut hyvä henki ja olemme pystyneet katsomaan potilaan parasta."
Kaivosoja peräänkuuluttaa matalan kynnyksen kevyempiä palveluja. "Kun pystymme tarjoamaan tukea arkeen, tarve psykiatriseen erikoissairaanhoitoon laskee ja potilaat pärjäävät paremmin. Tavoitteena on, että mielenterveyspotilaan hoitoketju alkaa hyvinvointikeskuksesta. Psykiatrialla tulee olla Oulussa vain yksi päivystys ja sosiaalihuolto täytyy ottaa mukaan hoitoketjun alusta lähtien."
Tiedolla tuloksiin
PPSHP:n ja Oulun kaupungin palveluketjujen tarkastelu aloitettiin yhdistämällä THL:n tutkimusluvalla molempien organisaatioiden potilastiedot. Tuloksena oli ainutlaatuinen tietovarasto, jossa potilaiden palveluiden käyttöä anonymisoituna voidaan tarkastella yksityiskohtaisesti hoito- ja palveluketjujen kehittämiseksi ja resurssien uudelleen kohdentamiseksi aikaisempaa vaikuttavammalla tavalla. Tietoja yhdistämällä on selvinnyt muun muassa, että Oulussa joka neljäs ambulanssi tilataan mielenterveys- ja päihdeasiakkaalle.
Integraatiohankkeen tukena on tietotiimi, joka tuottaa jatkuvasti uutta tietoa hankkeen tarpeisiin. Tiimin tehtävä on tuottaa paitsi pitkän ajan strategista tietoa, myös mitata hankkeen onnistumista: toimenpiteiden vaikutusta mitataan reaaliajassa ja kehittämistyötä ohjataan tulosten perusteella.