Esko-potilastietojärjestelmän soveltuvuutta terveydenhuollon yhteiseksi järjestelmäksi selvitetään Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Oulun kaupunki on työssä mukana. Eskon laajentaminen liittyy perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen yhtenäistämistyöhön ja tehokkaiden asiakas- ja potilasprosessien kehittämiseen.
Apulaisylilääkäri Eila Erkkilä Oulun kaupungin hyvinvointipalveluista toteaa, että PPSHP:n ja Oulun kaupungin integraatiohanke on osoittanut, että yhteiselle potilastietojärjestelmälle on tarvetta.
- Integraatiohankkeen aikana on todettu, että tieto voisi kulkea paremmin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Tiedonkulussa on katkoksia eikä asioiden hoito aina ole mutkatonta ja nopeaa. Tiedonkulun katkosten takia myös potilasturvallisuus voi vaarantua, Eila Erkkilä toteaa.
Helmikuussa PPSHP:n valtuusto ja kaupunginvaltuusto päättivät molemmat, että Esko-potilastietojärjestelmän yhtiöittäminen selvitetään. Samalla sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto päätti, että Eskoa laajennetaan perusterveydenhuoltoon sopivaksi.
- Kaupunki on antanut tähän työhön henkilöresurssia. Tavoitteena on, että Eskosta tulisi Oulun perusterveydenhuoltoon sopiva työkalu ja pitkällä tähtäimellä sen voisivat ottaa käyttöön myös muut kunnat.
Esko on Oulun yliopistollisessa sairaalassa yhdessä käyttäjien kanssa kehitetty järjestelmä, jota käyttää neljä sairaanhoitopiiriä. Lääkärit ovat arvioineet Eskon parhaaksi erikoissairaanhoidon potilastietojärjestelmäksi useita kertoja. Lakkautetun maakuntauudistuksen yhteydessä Deloitte Finland totesi selvityksessään, että Eskosta voisi saada kattavan potilastietojärjestelmän koko terveydenhuollon käyttöön.
- Käyttäjiä on kuultu Eskon kehitystyössä aina, ja kaupunki on mukana olettamuksella, että näin tehdään myös jatkossa, Erkkilä sanoo.
Uusia toiminnallisuuksia tarvitaan
Perusterveydenhuollon integraatio Eskoon edellyttää, että järjestelmään luodaan uusia ominaisuuksia.
- Lääkitystietoon tarvitaan osioita, jotka palvelevat avo- ja poliklinikkalääkitystä. Reseptien uusiminen on volyymiltaan iso asia, ja siihen tarvitsemme myös ketterän työkalun.
Eskon laajentamisessa on pystyttävä luomaan toiminnallisuutta myös esimerkiksi kotihoidolle ja neuvolatoiminnalle. Yhtenäistämistyön kokonaisuudessa on ratkaistava myös vaikkapa laskutuksen tai tilastoinnin sekä potilaskertomuksen siirtoon liittyvät asiat.
Esko tehostaa hoitotyötä
- Eskon suurimmat hyödyt näkyvät hoitotyössä. Järjestelmä tehostaa ja nopeuttaa potilaan hoitoa sekä lisää potilasturvallisuutta, koska potilastieto näkyy kaikille hoitoprosessiin osallistuville ajantasaisena. Näin voidaan välttää myös päällekkäistä työtä.
Eskon vahvuuksia ovat Erkkilän mukaan myös käytettävyys, vakaus ja luotettavuus. Esimerkiksi päivystyksen hoidontuki sekä reaaliaikainen mobiilikirjaaminen olisivat sellaisenaan työkaluja, jotka perusterveydenhuolto voisi ottaa saman tien käyttöön.
- Järjestelmän monipuolinen integraatio eli mahdollisuus luoda avoimeen järjestelmään uusia ominaisuuksia on ilman muuta myös iso etu.
Apulaisylilääkäri Eila Erkkilä on pitkään ollut mukana terveysteknologian projekteissa. Hänellä on terveydenhuollon tietotekniikan ja eTerveyden erityispätevyys. Hän oli mukana käyttöottoprojektissa, kun perusterveydenhuolto otti tietotekniikan haltuun. 2004-2006 hän oli alueellisessa sähköisen lähete- ja palauteprojektin käyttöönotossa. 2006-2007 Erkkilä oli Eskon asiantuntijalääkäri, kun Kanta-järjestelmään liittyviä rakenteita luotiin. 2008 hän toimi teknologisena terveyskeskuksena avatun Kaakkurin terveysaseman vastaavana lääkärinä.
Eila Erkkilä (oik.) on kokenut terveysteknologiasta innostunut erikoislääkäri. Terve SOS -messuilla hän oli yhdessä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Esko-ryhmän kanssa: Hannele Lindeman (vas.), Jarkko Saarikettu ja Ira Rytkönen.