Etusivu > Palvelut > Raskaus ja synnytys > Synnytys > Avustettu ja epäsäännöllinen synnytys


Avustettu ja epäsäännöllinen synnytys

Imukuppisynnytys

Jos ponnistusvaihe pitkittyy, vauvan sydänäänet ovat poikkeavat, synnyttäjä väsyy tai supistukset heikkenevät voidaan vauvan syntymistä auttaa imukupilla. Imukuppi asetetaan vauvan päähän, synnyttäjä ponnistaa ja synnytyslääkäri auttaa vauvaa syntymään. Päätöksen imukuppisynnytyksestä tekee synnytyslääkäri ja häntä avustaa kätilö. Lastenlääkäri on mukana synnytyksessä ja tarkastaa vauvan voinnin heti syntymän jälkeen.

Perätilasynnytys

Jos vauva on perätilassa raskauden loppuvaiheessa synnyttäjä käy suunnitellusti etukäteen synnytystapa-arviossa synnytyssairaalan poliklinikalla. Synnytyslääkäri tekee päätöksen synnytystavasta synnyttäjän kanssa.

Alatiesynnytyksessä avautumisvaihe hoidetaan samoin kuten päätilasynnytyksessäkin. Ponnistusvaiheen loppuvaiheessa synnytyslääkäri auttaa perätilassa olevan vauvan syntymään. Avustava kätilö ja lastenlääkäri ovat paikalla perätilasynnytyksessä. Lastenlääkäri tarkastaa vauvan heti syntymän jälkeen.

Monikkosynnytys

Synnytyslääkäri tekee päätöksen synnytystavasta jos vauvoja on syntymässä kaksi tai useampi. Kaksoset on mahdollista synnyttää alateitse, silloin avautumisvaihe hoidetaan samoin kuin yhtä vauvaa synnytettäessä. Muut monikkoraskaudet synnytetään suunnitellusti keisarileikkauksella. Monikkosynnytyksessä läsnä ovat synnytystä hoitava kätilö, kaksi synnytyslääkäriä, lastenlääkäri(-t) ja vauvoja hoitavat kätilöt. Monikkosynnytyksessä vauvojen vointia seurataan synnytyksen aikana normaaliin tapaan sykekäyrää seuraamalla. Heti syntymän jälkeen lastenlääkäri tarkistaa vauvat. Puoliso / tukihenkilö voi olla tilanteen mukaan mukana vauvojen hoidossa ja / tai vauvojen mahdollisessa siirrossa Lasten teholle.

Ennenaikainen synnytys

Ennenaikaisella synnytyksellä tarkoitetaan synnytystä, kun raskauden kesto on alle 37 viikkoa. Synnytyksen merkkejä ovat kivut alaselässä ja / tai alavatsalla, kivuliaat supistukset, lapsivedenmeno tai verinen / limainen vuoto. Raskauden aikana supistelee normaalistikin epäsäännöllisesti ja kivuttomasti muutamia kertoja vuorokaudessa. Hyvin ennenaikaisesti raskausviikolla alle 34 synnytyksen käynnistyneessä synnytyksessä seurataan synnyttäjältä mahdollisia infektion merkkejä. Synnyttäjälle aloitetaan raskausviikkojen mukaisesti antibioottihoito, supistuksia rauhoittava lääkitys ja vauvan keuhkoja pyritään kypsyttämään kortikosteroidihoidolla. Jos synnytys kuitenkin käynnistyy ennenaikaisesti, synnytyksessä ovat mukana kätilö, lastenlääkäri ja mahdollisesti synnytyslääkäri. Ennen aikaisessa synnytyksessä on mukana hoitava kätilö, lastenlääkäri ja mahdollisesti synnytyslääkäri. Vauvan jatkohoito tapahtuu tarvittaessa Lasten teholla.

Keisarileikkaus

Synnytyksen aikaiseen kiireelliseen- / hätäkeisarileikkauspäätökseen voidaan päätyä useista eri syistä. Hätäleikkauksen tavallisin syy on vauvan voinnin heikkeneminen. Yleensä kiireellinen keisarileikkaus tehdään selkäpuudutuksssa, mutta se voidaan tehdä tilanteen mukaan myös nukutuksessa. Kiireellisessä keisarileikkauksessa puoliso / tukihenkilö voi tulla sektiosaliin synnyttäjän mukaan. Hätäkeisarileikkaus tehdään nukutuksessa, jolloin puoliso / tukihenkilö odottaa synnytyshuoneessa. Ennaltasuunnitellusta keisarileikkauksesta synnytyslääkäri ja synnyttäjä sopivat asiasta poliklinikka käynnillä. Synnyttäjä saa ohjeistuksen toimenpiteistä poliklinikka käynnillä. Leikkauspäivän aamuna synnyttäjä saapuu lapsivuodeosastolle ja hänet valmistellaan siellä leikkausta varten. Kätilö saattaa hänet tukihenkilön kanssa leikkausosastolle ja he tapaavat siellä synnytysosaston kätilön.

Sektiolla syntynyt vastasyntynyt siirtyy voinnin mukaan ihokontaktiin äidille leikkaussalissa. Äiti voi myös imettää vauvaa sektion jälkeen voinnin ja tilanteen mukaisesti. Leikkausosastolla voi valokuvata synnyttäjää ja vastasyntynyttä. Puoliso / tukihenkilö voi tulla kätilön mukaan hoitamaan ja kylvettämään vauvaa synnytysosaston lastenhoitohuoneseen.​