Lastenhammaslääkäri seuraa lapsesi hampaiston kehitystä ja terveyttä 18 ikävuoteen asti. Poliklinikkakäynneillä tarkastetaan, hampaiston kehitysvaihe, mahdolliset hampaiden kehityshäiriöt, suuhygienia ja suunterveyteen liittyvät tottumukset (napostelu ym.), karies ja ikenien terveys. Lasta ja vanhempia opastetaan yksilöllisesti hyvään suunterveyden ylläpitohoitoon. Lastenhammaslääkäri tekee hoitosuunnitelman omassa terveyskeskuksessa tapahtuvasta hammashoidosta ja suunnittelee sopivat suun tarkastus- ja hoitovälit. Vanhempien vastuulle jää huolehtia tarvittavat hammashoitoajat omaan terveyskeskukseen.
Ensimmäiset hampaat puhkeavat lapselle 6-8 kk:n iässä. Maitohampaistossa on 20 hammasta. Maitohampaisto on yleensä valmiina 3 vuoden iässä. Maitohampaat alkavat vaihtua pysyviin hampaisiin 5-6 vuoden iässä. Halkion laajuudesta riippuen sekä maito- että pysyvässä hampaistossa voi esiintyä erilaisia poikkeavuuksia. Hampaan muoto, asento, lukumäärä, kiilteen rakenne ja väri voivat poiketa normaalista. Joskus halkioalueen hampaan aihe voi puuttua, hampaan kehitys voi olla hidastunut tai halkion kohdalle muodostuneen hampaan kiille on heikosti kehittynyt.
On tärkeää pitää hyvää huolta lapsen maito- ja pysyvästä hampaistosta. Hampaiston hyvä terveys helpottaa mahdollisia myöhemmin tarvittavia hoitoja kuten oikomishoitoa ja mahdollista kirurgista hoitoa.
Hampaiden harjaus aloitetaan heti ensimmäisen maitohampaan puhjettua. Vanhemmat vastaavat lapsen päivittäisestä hampaiden harjauksesta kahdesti vuorokaudessa, kunnes lapsi kykenee itse huolehtimaan hampaidensa harjauksesta.
Joskus pysyville hampaille ei ole tarpeeksi tilaa puhjeta, mikä johtaa hampaiston ahtauteen. Tällöin suuhygienian ylläpitoon täytyy kiinnittää erityistä huomiota.
Hampaiden ulkonäköä pyritään parantamaan mahdollisuuksien mukaan ja lapsen toiveita kuunnellaan. Lopulliset hampaiden ulkonäköön vaikuttavat hoidot tehdään kasvun päätyttyä.
Hampaiston oikomishoito
Huuli-suulakihalkioissa vaurio käsittää myös suulaen etuosan ja hammaskaaren. Lapsen ylähammaskaari on tavallista lyhyempi ja kapeampi mikä aiheuttaa hampaistoon ahtautta, asentovirheitä ja purentahäiriöitä.
Lapselta voi puuttua yksi tai useampia hampaita tai niitä voi joskus olla liikaa. Näistä syistä johtuen lähes kaikki halkiolapset tarvitsevat hampaiston oikomishoitoa 6 - 18 vuoden iässä. Oikojahammaslääkäri sekä suu-ja leukakirurgi tekevät alustavan tutkimuksen lapsen ollessa 3-vuotias. Tarkempi hoitosuunnitelma laaditaan 6-vuotiaana. Varsinainen oikomishoito aloitetaan 6 - 9 vuoden iässä ja se kestää usein 13 - 16-vuotiaaksi, joskus jopa kauemminkin.
Jos lapsella on hammaskaaren halkio, hampaiden luutuki jää vajaaksi. Tällöin halkiokohtaan tehdään luunsiirto 8 - 11 vuoden iässä. Toimenpide korjaa myös hammasharjanteella olevan fistelin ja muokkaa liikkuvan hammaskaaren kiinteäksi sekä parantaa edellytyksiä nenän muodon korjaamiseen.
Purentakyvyn ja ulkonäön parantamiseksi voidaan tarvittaessa tehdä kasvun päätyttyä 18 - 20 vuoden iässä leukojen korjausleikkaus. Tässä vaiheessa voidaan myös korjata nenän muotoa ja sulkea suulaessa vielä mahdollisesti olevat fistelit.
Mikäli lapselta puuttuu pysyviä hampaita, ne korvataan tarvittaessa kasvun päättymisen jälkeen hammassilloilla tai leukaan istutetuilla keinojuurilla eli implanteilla.
Jos hampaissa on kiillehäiriöitä tai muita vaurioita, nekin korjataan viimeistään tässä vaiheessa, yleensä kuitenkin jo aiemmin.